Itä ja länsiKauppatoriJäätä pitkin SuomenlinnaanHelsingin siluetti


Left column spacer

G.I Gurdjieff
1866 - 1949

G.I. Gurdjieff

Gurdjieff etsi ja löysi suuren määrän totuuksia elämästä ja ihmisestä, jotka hän kokosi 'järjestelmäänsä' ja alkoi opettaa sitä Moskovassa vuodesta 1912.

Venäjän vallankumous teki työskentelyn kommunistisessa Neuvostoliitossa mahdottomaksi ja Gurdjieff matkasi Konstantinopoliin, mukanaan joukko oppilaitaan ja sukulaisiaan. Konstantinopolista matka jatkui Berliinin kautta Ranskaan, jonne hän 1922 perusti Fontainbleaun lähellä sijaitsevaan Avonin kaupunkiin 'Ihmisen harmoonisen kehityksen instituutin'.

Prieure

Pari vuotta insituutin perustamisen jälkeen Gurdjieff vahingoittui vakavasti auto-onnettomuudessa ja instituutin elämä muuttui täysin kun hän aloitti kirjailijan uransa, joka jatkui vuoteen 1934.

Gurdjieffin pääteos on 'Kaikki ja kaikki - Beelzebubin tarinoita pojanpojalleen', jota hän luonnehti 'objektiiviseksi kritiikiksi ihmisen elämästä'. Hänen toinen teoksensa 'Huomattavien miesten tapaamisia' filmatisoitiin Peter Brook'in ohjaamana vuonna 1979.

Alkaneen uuden vuosituhannen alussa Gurdjieffin opetusta seuraa kymmeniä tuhansia ihmisiä, Gurdjieff ryhmiä on kaikissa maanosissa, jopa Venäjällä, ja P.D. Ouspenskyn 'Palasia tuntemattomasta opetuksesta' on myyty yli miljoona kappaletta.

Gurdjieffin hauta

Muistutuksia

40 ja 50 luvun koululaiset Suomessa saivat kirjallisen 'muistutuksen' jos eivät olleet tehneet läksyjään tai olivat tehneet jotain jota heidän ei olisi pitänyt tehdä. Gurdjieff antoi myös 'muistutuksia' - eräs poika sai muistutuksen du Prieuré'ssä takapuolelleen ja juoksi pois huutaen 'muistutus, muistutus!'.

Vaikka en kouluaikana kovin monta koti-muistutusta saanut, olen ottanut vastaan useita 'muistutuksia' kontaktissa Gurdjieff ystäviini. Jotkut niistä ovat osia keskusteluista, jotkut kirjeistä. Toivon, että ne voivat auttaa lukijaa 'vähän muistamaan'.

Pikku Asiat

Kaikki on kiinni pikku asioista: rentoutuminen - voit aina rentoutua enemmän; itsensä ja muiden hyväksyminen - sitä voi aina yrittää; siivoaminen - se on aina yhtä vaikeaa, mutta olet ainakin tehnyt sitä aikaisemminkin. Tärkeäa on tehdä kaikkia näitä joka päivä.

Malcolm Gibson 1983

Ensi Askel

Yritys elää oman luontosi kanssa, jonkinlaisena ensi askeleena, ja sen kautta saada selville mikä oma luontosi itse asiassa on, saattaisi olla antoisampaa kuin yrittää hallita tai taistella oman luontosi kanssa nyt. On välttämätöntä, että tiedät mitä yrität hallita, ennenkuin voit sen toteuttaa.

Fritz Peters 1965

Purjehdus ja Ratsastus

Purjehdus ja ratsastus ovat molemmat hyviä harjoituksia huomiokyvyn kehittämiseksi. Molemmissa tarvitset koko huomiokykysi, jotta et putoa satulasta tai huku. Sinun on käytettävä kehoasi, aistejasi, ajateltava ja tehtävä se 'fiiliksellä'. Sekunnin uneksuminen ja kaikki menee pieleen!

Stanley Nott 1970

Vahvuudet & Heikkoudet

Mikä sinua pännii? Mikä saa sinut haluamaan olla mukana Gurdjieff Työssä? Onko sinulla mitään tietoa siitä mitkä ovat omat vahvat ja heikot puolesi? Meillä kaikilla on törkyä kaikissa keskuksissamme, jota myös tarvitsemme. Ilman sitä meillä ei ole materiaalia, jonka kanssa voimme työskennellä.

Malcolm Gibson 1985

Uusi Ulottuvuus

Tavallisesti olemme litteitä - kaksiuloitteisia. Meidän on vaikea aistia kehomme ulottuvuutta. Tosiasiassa olemme kuitenkin hengittäviä kolmeuloitteisia organismeja. Kun emme ole tietoisia organismistamme olemme paperiukkoja ja akkoja.

Malcolm Gibson 1978

Suomen lippuSuomalaiset Gurdjieff Sivut


Poimintoja Gurdjieffin Ajatuksista

Lukijalle: vaikka nämä poiminnat ovat erillään alkuperäisestä asiayhteydestä ne antavat kuitenkin kuvan Gurdjieffin perusajatuksista suomeksi. Käännetty P.D. Ouspenskyn Fragmenteistä.

Ihminen voi syntyä,
mutta ensin hänen on kuoltava
ja jotta hän voi kuolla
hänen on ensin herättävä

Uni

Ihminen elää unessa. Kaikki mitä hän sanoo ja tekee, hän sanoo ja tekee unessa.

Niin kauan kun ihminen nukkuu sikeästi ja uneksii olevansa valveilla, hän ei voi nähdä olevansa ounessa.

Nukkuvan ihmisen maailmassa unet sekottuvat todellisuuteen.

Tähän hypnoottiseen uneen ei ole mitään orgaanista syytä.

Olemme aina liikkeessä jossain unen ja heräämisen välillä. Liikkeessä jompaakumpaa kohti ovat mahdolisuutemme.

Joitakin asioita voi tehdä ainoastaan unessa, koska ne ovat vain mekaanisia

Go to TopGo to Bottom

Samaistuminen

Ihminen on aina samaistunut johonkin; vain samaistumisen kohde muuttuu.

Samaistunut ihminen reagoi sokeasti asioihin joista hän pitää ja asioihin joista hän ei pidä.

Helpoimmin ihminen samaistuu siihen mikä häntä eniten kiinnostaa.

Ihminen samaistuu myös itseensä; hän on esineiden ja itsensä orja ja ennen kaikkea hän on oman kärsimyksensä orja.

Ihminen samaistuu myös siihen mitä muut ihmiset hänesta ajattelevat tai sanovat ja miten he häntä kohtelevat.

Kun ihminen samaistuu hänestä tulee esine, hänestä itsestään ei ole mitään jäljellä.

Go to TopGo to Bottom

Mielikuvitus

Mielikuvitus lakkaa huomiokyvyn valossa, se voi jatkua vain pimeässä.

Mielikuvitus on tahatonta toimintaa jota emme hallitse.

On mahdollista saada selville kuinka paljon mielikuvitus vie aikaamme, seuraava askel on antaa sille vähän vähemmn aikaa.

Negatiiviset Tunteet

Kaikki negatiiviset tunteet ovat tarpeettomia; niistä ei ole mitään hyötyä, ne eivät anna meille energiaa vaan tuhlaavat sitä ja ne luovat epämiellyttäviä illuusioita. Ne voivat myös tuhota fyysisen terveyden.

Ihmiset opettavat lapsilleen negatiivisia tunteita, niitä pidetään välttämättöminä tai kauniina, jaloina jne..

Negatiiviset tunteet perustuvat aina jonkinlaiseen suvaitsevaisuuteen.

Jotkut ihmiset saavat kaikki mielihyvänsä negatiivisista tunteista.

Go to TopGo to Bottom

Minä

On virhe ajatella että ihminen on aina yksi ja sama - hän muuttuu koko ajan.

Ajattelemme että jos jonkun nimi on Reijo niin hän on aina Reijo.

Kuvitelkaa vantakuntaa, jossa kuka tahansa voi olla kuninkaana viiden minuutin ajan ja noina viitenä minuuttina tehdä ihan mitä vain haluaa!

Ihmisellä ei ole pysyvää, muuttumatonta minää. Jokainen ajatus, halu ja aistimus sanoo 'minä'.

Ihminen elää aina viimeisimmässä minässään.

Samaistaminen elättää ihmisessä useita minä-muotoja.

Go to TopGo to Bottom

Ihminen On Kone

Ihmiset ovat koneita, jotka työskentelevät täysin ulkonaisten vaikutusten alaisina.

Koneiden tutkimiseen ei tarvita psykologiaa vaan mekaniikkaa.

Kone ei voi tietää itsestään mitään, eikä se ole vastuussa toiminnastaan.

Ihminen on hulluksi tullut kone, josta ei etukäteen voi sanoa mihin suuntaan se on seuraavaksi menossa.

Kone ei voi tehdä mitään.

Tämä automatismi on kuitenkin meille täysin välttämätön, vaikka se juuri nyt onkin pahin vihollisemme.

Puskurit

Koneella on puskurit, jotka lieventävät iskuja saaden ne huomaamattomiksi.

Puskurien muodostumiseen ovat syynä ihmisessä olevat ristiriidat ajatuksissa, sanoissa ja teoissa. Jos ihminen havaitsisi nämä ristiriidat, hän voisi havaita olevansa hullu kone.

Puskureiden avulla ihminen on aina oikeassa.

Moraali muodostuu puskureista.

Copyright © Routledge & Kegan Paul

Go to TopGo to Bottom

Valehteleminen

Ihmisen pykologiaa voidaan pitää valehtelun tutkimisena. Mitään muuta hän ei siinä määrin tee; itse asiassa hän ei voi puhuakaan totta.

Valehteleminen on sellaisista asioista puhumista, joita ei tunne. Ihminen ei tunne itseään, hän ei tiedä mitään ja kuitenkin hänellä on kaikesta teorioita. Useimmat näistä teorioista ovat valheita.

Ensimmäinen valhe on se kun sanomme minä.

Keksimme usein valehtelulle jonkun hyvän nimen jotta voimme sen helposti hyväksyä.

Herääminen

Ennenkuin voi herätä on välttämättä oltava selvillä siitä, että on unessa. Siitä voi tulla vakuuttuneeksi vain kun yrittää herätä. Herätä ei kuitenkaan voi pelkästään sitä haluamalla - jonkun tai jonkin on häirittävä unta.

Go to TopGo to Bottom

Herääminen alkaa kun ihminen huomaa ettei ole menossa mihinkään päämäärään eikä edes tiedä mikä se voisi olla.

Herääminen merkitsee, että ihminen havaitsee oman mitättömyytensä, havaitsee oman täydellisen ja ehdottoman mekaanisuutensa ja täydellisen ja ehdottoman avuttomuutensa. Filosofisin sanoin havaitseminen ei riitä. Havainto on tehtävä selvissä, yksinkertaisissa ja konkreettisissa puitteissa, omassa elämässä.

Jos joku haluaa herätä hänen on palkattava joku ravistamaan itseään pitkäksi aikaa, Monet herätyskellot (ja aina uudet) ovat tarpeellisia.

Go to TopGo to Bottom

Itsetarkkailu

'Itsen tuntemisen' periaate puhuu koneen tuntemisen välttämättömyydestä. Ihminen on kaukana itsetiedosta; siksi itsen tutkiminen on ensimmäinen suuri päämäärä.

Jotta itseä voi tutkia on tiedettävä miten sitä on tutkittava. Pääasiallinen keino on itsetarkkailu.

Ihmisen on tutkittava itseään kuin muukalaista.

Jotta itsetarkkailu voi alkaa on ihmisen todettava, että hän koostuu kahdesta olennosta. Toista hän kutsuu 'minäksi' ja tätä kutsuvat muut hänen nimellään. Toinen on hänen todellinen minänsä, joka esiintyy hänen elämässään vain harvoin. 'Minäksi' kutsuttu on aktiivinen, todellinen minä on passiivinen ja voi vain todeta mitä tapahtuu. Itsetarkkailu on 'Elsnerin' tarkkailua. Elsner on herra ja todellinen minä on orja.

Go to TopGo to Bottom

Itsen Muistaminen

Jotta todella voi tarkkailla itseään on ennenkaikkea muistettava itsensä.

Vain alkamalla muistaa itsensä voi ihminen todella herätä.

Itsen muistamisen tilassa ihminen on tietoinen sekä itsestään, että koneestaan. Hän on läsnä, olemassa, eikä samaistunut elimistöönsä, ajatuksiinsa, tunteisiinsa tai aisteihinsa.

Voimme muistaa itsemme vain jos meillä on sitä varten energiaa. Energiaa kuluttavat turhat tavat: lihasjännitykset, jatkuvat mielenliikkeet, mielenkiinto tarpeettomiin asioihin jne.

Go to TopGo to Bottom

Taistelu

Kipinän saa aikaan kitka, jonka ihmisessä aiheuttaa taistelu myöntämisen ja kieltämisen valillä.

Jos ihminen antaa periksi kaikille haluilleen, hänessä ei ole sisäistä taistelua, ei kitkaa eikä kipinää.

Jos hän pyrkiessään johonkin päämäärään taistelee pyrkimystä estävien halujen kanssa siitä syntyvä kipinä eheyttää hänet.

Keskukset ja Toiminnat

Itsetarkkailun tekee mahdolliseksi 'ihmiskoneen' jakaminen sen pääasiallisten toimintojen, keskusten, mukaan. Tarkkailtaessa voidaan eroittaa neljä perustoimintaa: ajattelu-, tunne-, vaisto- ja liiketoiminta. Kaikki mitä ihminen voi itsessään havaita liittyy johonkin näistä toiminnoista.

Ajattelutoiminta tapahtuu aina vertailemalla kahta tai useampaa vaikutelmaa toisiinsa. Vaisto- (aisti-) ja tunnetoiminta eivät koskaan järkeile tai vertaile, vaan ne ottavat vaikutelmat sellaisinaan, miellyttävinä tai epämiellyttävinä, väreinä, valona jne.. Vaistotoiminta (aisti-) ei välttämättä 'ota kantaa'. Sensijaan tunnetoiminta ottaa aina, tunteet eivät koskaan ole 'yhdentekeviä': tunne on aina joko miellyttävä tai epämiellyttävä.

Go to TopGo to Bottom

Ajattelu-, tunne-, vaisto- ja liiketoiminta ovat ihmisen havainnointivälineet. Jotkut meistä havainnoivat pääasiassa ajatusten, jotkut tunteen, jotkut aistien välityksellä. Nämä kaikki toiminnat ovat tiedon instrumentteja. Ajattelun avulla voidaan nähdä yksi puoli asioista ja tapahtumista, tunteiden avulla toinen, muilla tavoin muut puolet. Hyöty ajatuksesta on se, että se näkee eteenpäin. Kuitenkin vain muut toiminnat voivat tehdä jotain. Tunteiden on kyettävä haluamaan ja kehon toimimaan. Ajattelun on oltava käytännöllistä.

Samalla kun seuraamme 'keskusten' oikeaa työskentelyä, voimme myös seurata niiden väärää työskentelyä. Yksi keskus tekee toisen työtä: ajattelukeskus yrittää tuntea ja leikkii tuntevansa ja tunnekeskus näytteleee ajattelevansa, samalla kun liikekeskus pyrkii ajattelemaan ja tuntemaan. Tasapainottomassa ihmisessä tätä tapahtuu koko ajan.

Tieto ja Olemus

Kahden ihmisen olemus voi erota toisistaan yhtä paljon kuin kiven ja eläimen. Tieto on riippuvainen olemuksesta. Jos tieto on edellä olemuksesta siitä tulee teoreettista ja abstraktia eikä sitä voi soveltaa elämään, tai se voi jopa olla vahingoksi, koska sen sijaan että se auttaisi elämää ja ihmisiä paremmin käsittelemään ongelmiaan, se tekee elämän monimutkaisemmaksi ja tuo siihen uusia vaikeuksia.

Go to TopGo to Bottom

Jos ihminen todella haluaa tietoa, hänen on ensin ajateltava kuinka voi muuttaa olemustaan, toisin sanoen kuinka hän voi herätä.

Ulkonaisesti ihmisen olemuksella on monia puolia, aktivisuus ja passiivisuus, totuudenmukaisuus tai taipuvaisuus valehteluun, vakavuus tai kepeys, rohkeus tai pelkuruus, itsehillintä tai sen puuttuminen, itsekkyys, uhrautuvaisuus, ylpeys, turhamaisuus, ahkeruus, laiskuus, moraalisuus. Kaikki nämä ja monet muut ovat ihmisen olemukse osatekijöitä.

Olemus ja Persoonallisuus

Olemus on ihmisessä se mikä on hänen 'omaansa'. Persoonallisuus on se mikä ei ola hänen omaansa.

Pikkulapsella ei ole vielä persoonallisuutte. Hän on mitä hän todella on. Hän on pelkkää olemusta. Niin pian kuin 'kasvatus' alkaa, alkaa persoonallisuuden kasvu.

Olemuksella on paremmat mahdollisuudet kehittyä ihmisissä, jotka elävät vaikeissa luonnonolosuhteissa, joissa esiintyy jatkuvaa taistelua ja vaaraa.

Go to TopGo to Bottom

Kulttuuri luo persoonallisuuden. Samalla kulttuuri on persoonallisuuksien luoma itsekin. Nïn melkein kaikki inhimillinen elämä on juuri sitä mikä 'ei ole hänen omaansa'.

Sisäistä kasvua silmälläpitäen tietty persoonallisuuden kehitys, samoinkuin tietty olemuksen voimakkuus ovat molemmat välttämättömiä.

Heikosti kehittynyt persoonallisuus tarkoittaa tiedon, informaation, puutetta, sen materiaalin puutetta, jonka parissa työ itsensä kanssa tapahtuu. Ilman tätä 'ei omaansa' ihminen ei voi alkaa työskennellä itsensä kanssa

Toiminnat kuuluvat persoonallisuuteen, kyvyt ja kapasiteetti olemukseen.

Olemuksemme muodostuu monista keskuksista, persoonallisuuteen kuuluu vain yksi - sanojenkäsittelylaite.

Go to TopGo to Bottom